Neljä Alankomaista, yksi Luxemburgista ja yksi Itävallasta sekä yksi Sveitsistä - aikamoinen saalis, vai mitä!
Koen lähettää terveisensä Hollannista. Hän on 37-vuotias perheenisä, joka vapaa-ajallaan tutkii mielellään maailmansotien ajan paikkoja sekä vanhojen taidemaalareiden jalanjälkiä. Eipä siis ihme, että hän lähetti komeat upseerit paraatiunivormuissaan.
Ingellä on myös perhe. Hänellä on tytär ja kolme koiraa, joiden kanssa on mukava kävellä. Hän leipoo mielellään - ja laulaa leipoessaan. Kuulostaa mahtavalta. Ja voi miten hupaisan kortin hän lähettikään. Rudi Hurzlmeier: "Laiska sunnuntai-iltapäivä".
Kirjeestä löytyi myös pieni Alankomaiden lippu.
Utrechtista, edelleen Alankomaista siis, Kim ja John lähettivät "vanhanaikaisen" kuvan lapsista nukkeineen. Oikein mukava! Se onkin Rie Cramerin kuvitetusta lastenkirjasta.
Siinähän he poseeraavat postimerkissä, Kim ja John!
Kaakkois-Hollannista, Cuijk-nimisestä kaupungista ( emme tiedä kuinka se lausutaan ) saimme Dannyn monikuvaisen kortin. Vesiliikennettä siellä näköjään harjoitetaan Maas-joella.
Sandralux Luxemburgista ( emme päässeet siis vielä kauas Alankomaista ) on intohimoinen korttien lähettäjä. Hänellä on aina noin 300 korttia varastossa valmiina lähetettäväksi. Mielummin hän on lähettämättä tyypillisiä luxemburgilaisia turistikortteja, vaan hän etsii jotakin erilaista. Niin kuin tämä meillekin lähetetty nallekortti. Kiitos siitä!
Hienot postimerkit!
Sitten kiipeämme vuoristoon! Ensin Itävaltaan: Friedrich sieltä pääkaupungista kertoo olevansa varsinainen postikorttien keräilijä; jo vuodesta 1957 asti hän on jaksanut ylläpitää harrastustaan ja nyt hänellä on noin 135 000 kappaletta. Oh-hoh! Kerrassaan!
Ja sitten lopuksi Sveitsiin, Baselin lähelle: Simone, kotikissa, haluaa kuitenkin kuulla ihmisistä ympäri maailman korttien kautta. Hän on luontoihminen, joka harrastaa lukemista, kirjoittamista - ruoanlaittoa. Ja kuinka ihanan kortin hän lähettikään! Paljon kiitoksia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti