Huikeeta! Yhdessä kuoressa kaksi korttia, yhteensä 12 - ja kaikki tänään.
Seitsemän Saksasta, kaksi Alankomaista ja Itävallasta sekä yksi SUOMESTA.
Martinan kortti lähti Mainzista, Reinin varrelta. Meillä oli rekisteröinnin kanssa pieniä vaikeuksia ( sekoitimme 8:n ja 9:n käsialan takia ), mutta pian asia ratkesi. Kiitos hienosta kortista sekä viestin sanaristikosta! Kortissa on Walter Cranen "Die Schöne und das Biest".
Sandran terveiset tulevat pienestä kylästä Münchenin läheltä, missä hän asuu 19-vuotiaan poikansa kanssa. Hän on luontoihminen ja hänellä on lukemattomia harrastuksia, ehtii jopa kortteja kirjoitella.
Oliver päästelee "urku auki"... se oli vitsi, hänen kortissaan on komeat urut St. Stephanin kirkosta, Mainzista. Hän asuu toki Duisburgissa.
Oliver ja hänen vaimonsa pitävät matkustelusta. 2018 he olivat eka kertaa Afrikassa. Varmaan tuli hienoja valokuvia, sillä he harrastavat kuvaamista.
Thomas Länsi-Saksan tasaisilta maisemilta, Elmshornilta, on syysihmisiä. Hän pitää tuulesta, sateesta ja sumusta - ja kuumasta rooibosteestä, mitä nauttien varmaan on mukava katsella ikkunasta syksyn myllerrystä. Hänen kortissaan on jykevä Weimarin palatsi.
Frankfurt am mainista saimme seuraavan Saksankortin Anettelta, joka kertoo olevansa luontoihmisiä. Metsän tunnelma, meri ja tähdet viehättävät häntä. Nyt hän vaeltaa 79-vuotiaan äitinsä kanssa, joka on vielä hyvässä kunnossa, syksyn ruskasta nauttimassa.
Kortissa on linna Reinin rannalla: Burg Rheinstein.
Luoteis-Saksasta, Ochtrupin pikkukaupungista saimme terveiset Günteriltä. Hänen kortissaan leijailee ystävällismielisen näkoinen haamu matkalla kouluun kummittelua oppimaan. Hän kertoo kummituksen olevan nimeltään Stoffel ja iältään varsin nuori, 100-vuotias, ja asuu Münsterin linnassa. Günterin tyttäret pitivät kovasti tästä Usch Hollmannin lastenkirjasta, haastattelivat jopa kirjailijaa oman koulunsa esitelmää varten. Arvatkaa pitikö heidän nuorempi poikansa Harry Potterista, kun ne kirjat ilmestyivät!
Nordrhein Westfalenista, Gelsenkirchenista, esittelemme viimeisenä saksalaisena Helgan kortin. Hän on eläkeläinen, joka lukee paljon, esim. islantilaisia rikosromaaneja, mutta myös Astrid Lindrenin lastenkirjoista hän pitää.
Hänen kortissaan on ihana "Pikku-prinssi", joka sanoo ystävälleen: - Jos tulet kello neljältä, voin alkaa olla onnellinen kolmelta. Mitä enemmän aika kuluu, sitä onnellisemmaksi tulen.
Sitten vaihdetaankin maata. Vuorossa on Alankomaat, josta An kirjoittaa Zwollen kaupungista. Yllättäen hänen korttinsa onkin kreikkalainen, mistä pidämme kovasti, olemmehan monivuotisia Kreikanmatkaajia.
Meren tuntumasta lähti Leonkin kortti maailmalle, pienestä kylästä Alkmaarin ja Den Helderin välistä ( Lutjewinkel ), Alankomaista on kysymys.
Hän kertoo kuvassa olevan hollantilaisia lampaita hänen takapihaltaan. Noista tuulimyllyistä taustalla hän ei pidä.
Ulkomailla pysytään vielä hetki. Itävallan pääkaupungista Wienistä Karl postitti upean kaupunkikuvan, jossa näkyy etualalla Burgtheater, Linnateatteri. Hän kertoo perheestään sen verran, että heidän kolme lastaan ovat jo aikuisia, ja he itse eläkkeellä.
Kirjeessä oli toinenkin kortti, joka on osoitettu erityisesti Helmille ja Ilmille. Me kiitämme! Se on hieno, mielikuvituksellinen Erwin Moserin teos.
On jo aika palata kotimaisiin tunnelmiin Raija Nokkalan tekemän lystikkään kortin avulla. Sen lähetti Marita Jyväskylästä. Hän pahoittelee, ettei nyt voi matkustella ystävien kanssa, mutta mökkielämässäkin on puolensa. Näkeehän silloin eläinten poikasia tai lintujen, joutsenten esimerkiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti