Bad Bentheim

 Birgit lähestyi kauniilla kaupunkikortillaan. Valitettavasti hänen käsialansa oli niin persoonallista, ettemme aluksi saaneet mitään selvää. Se oli kai englanniksi. 

Postimerkissä loikki hauskasti parooni von Münchhausen.

Alkuviikon apaja

 Maanantai alkoi mukavasti Australianterveisillä, jota ensin luulimme Lapista tulleeksi. Ehkä juuri saamamme ensilumi häikäisi silmämme ja harkintakykymme. Kysehän oli vuoristoisesta alppimaisemasta Victorian osavaltiossa, Australian kaakkoisosissa ( Falls Creek, Alpine National Park, Victoria ).

Deborah kertoo asuvansa nyt lähellä Narooma-nimistä merenrantakaupunkia, mutta kasvaneensa itse Sydneyssä. Hänen lapsensa ovat jo aikuisia. Hän ja hänen miehensä ovat luontoihmisiä.

Toinen korttimme on kotimaasta, Porvoosta. Hiukan ihmetyttää postituspäivämäärä: 2. 10. Taitaa olla etanapostia! Mutta miten upea maisema! Ja kyllä meitä vähän harmittaa Postin toinenkin ongelma korttien osalta - taas olivat saaneet rumat "kraapookset" kortin kiiltävään pintaan. Sitä se koneellinen lajittelu teettää!

Kristiinaa harmittaa se, ettei hän ole tammikuun jälkeen päässyt matkailemaan, kuten emme mekään. Hänellä oli kivoja suunnitelmia, mutta koronan takia on pitänyt pysytellä tiukasti kotona. Pidetään peukkuja, että elämä muuttuu taas pian paremmaksi.

Euroopasta

 Viikko päätty saksalaishollantilaisittain:

Dagmarin kortti tulee Ravensburgin läheltä, mikä tuo meille mieleen kuuluisat palapelit, joita teemme. Paljon kiitoksia. Kaupunki itse on kaunis.

Marinan kortti tulee lähempää merta ( kuten nimestäänkin voisi arvata ), Alankomaista Hoogeveenista. Marinalla on pieni koira Friz; hän pitää myös muista eläimistä. Kortin keijukainen on hahmo "Kesän kukkaiskeijuista" vuodelta 1925.

Kivoja hahmoja

 Tänään ( oikeastaan jo eilen ) saalistimme mielikuvituksellisia veitikoita ympäri maailmaa: Japanista, USA:sta ja Hollannista.

Japanilainen Saori kertoo pitävänsä jättiläispandoista. Niitähän meillä sattuu nyt olemaan Ähtärissä, mutta silloin kun hän vieraili Helsingissä ja Tampereella 2013, niitä ei vielä ollut. 

Kortin koira on Yosio Hayashin lastenkuvakirjasta. Oikein "sopeva". Sana on Pohjanmaan murretta ja tarkoittaa suloista. Ja tietysti japanilaiset tykkäävät Muumeista!

Kimberley lähetti meille USA:n North Carolinasta "Yhden miehen orkesterin", veitikkaisen viulistin. Postimerkistä löytyy myös tuttu piirroshahmo. Kiitos oikein paljon!

Nolleken kortissa on oikea kokoelma hassuja satuhahmoja hollantilaisesta teemapuistosta, jonne hänen tyttärensä vie pikkupoikiaan usein viihtymään.

Aktiivisina taas

 Nyt koko kesän kestänyt, ja vähän syksynkin, hiljaiselo on päättynyt. Lähetämme ja vastaanotamme mielellämme kortteja.

Ja koska nyt on tämä kamala aika, meillä on paljon aikaa käytettävissä harrastukseemme.

Saimme tällä kertaa kortteja USA:sta, Saksasta ja Norjasta. Aloitetaan kauimmaisesta:

Kymmenessä päivässä tulla tuiskahti Tomin nukkekortti Amerikoista Washingtonin valtiosta - kaukaa länneltä siis. Hänellä on tavaton määrä lähetettyjä ja saatuja kortteja, yli viisi tuhatta - lähes ammattimainen siis.

Saksasta saimme taidetta. Anke asuu lähellä pääkaupunkia Berliiniä. Hän työskentelee lemmikkikaupassa. Varmaan mahtava työpaikka! Hän kertoo matkustelevansa aika vähän, mutta pitää korttien kirjoittelusta ympäri maailmaa.

Kortin "Prinsessa ja sammakko" on maalannut William Robert Symonds.

Olafin kortissa on nykyaikaisempaa taidetta, mikä sijaitsee Berliinissä. Hän on eläkkeelle jäätyään alkanut harrastaa postimerkkeilyn ja postcrossingin lisäksi myös kuntoilua polkypyöräillen.

Lopuksi naapuri Norja. Sieltä Kari postitti kylmänväristyksiä herättävän maiseman Lofooteilta, kaunista ja karua. Kohta saamme maistaa sitä meilläkin talven tultua.

Kari on harrastanut "Postcrossing-matkailua". Siis hän on osallistunut lukuisia kertoja eri maissa "miitteihin". Nyt hän on tietysti harmissaan, kuten mekin.