Kiinan kyljestä Kinmenistä

 Tällä viikolla kortit näyttävän tulevan kaukaa. Su postitti korttinsa 22 päivää sitten Kinmen-nimiseltä saarelta, mikä kuuluu Taiwanille vaikka onkin aivan Kiinan tuntumassa.

Kortissa on perinteinen kartta Taiwanin saaresta. Se edustaa Hakka-kulttuuria, mikä puolestaan on hankiinalaisen alaryhmän luomaa kulttuuria Aasiassa ja Amerikassa. Siis yhteinen kieli, taide, tavat, kansanperinne, ruokakulttuuri jne. Suuret kiitokset kortistasi!

Kiinalainen juttu

 38 päivää matkusti Nian kirje kaukaa Kiinasta, läheltä pääkaupunki Beijingiä Tianjinista. Sisältä löytyi kaksi korttia, joista toisessa on häikäisevä maisema Kunmingista Dianchi-järvelle - aika jyrkkä näköalapaikka! ja toisessa kukka Alocasia macrorrhizos eli jättialokasia tai "elefantinkorva" - kuvassa ei näy, miten kauhean suuriksi sen lehdet voivat kasvaa!

Nia kertoo olleensa juuri lomalla tuolla Kunmingissa. Hänellä on 3-vuotias tyttö sekä iso, sininen ja lihava kissa Dao Dao. Ammatiltaan hän on kunnallinen insinööri.

Oikein paljon kiitoksia korteista ja terveisistä!

Hienot postimerkit!

Kirjekuoressa on kuva: Suuri itämainen satama Lianyungang

Amerikanherkkua ja saksalaistakin

 Hyvä viikko päättyy mukavasti. Kaksi kaunista korttia USA:sta ja Saksasta.

Christien terveiset tulevat Pohjois-Carolinasta pikkukaupungista nimeltä Black Mountain ( Musta vuori ), "Pieni Kaupunki, joka keinuu". Se on Christien mukaan kotoisa paikka, josta löytyy hauskoja kauppoja, hyviä ruokapaikkoja sekä kauniita maisemia.

Hänen perheessään on kaksi lasta ja viisi kissaa - talo ei siis useinkaan ole siisti. Mutta kotoisa, eikö vaan! Paljon kiitoksia!

Susanne ( Sheena 25 ) asuu Schwäbishe Hallissa Baden-Württenbergin osavaltiossa. Se on kaunis historiallinen kaupunki. Sen sijaan kortin kuvassa näkyy Tonavan varrella oleva Regensburg, mikä sekin on viehättävä saksalaiskaupunki.

Susanne pitää matkustelusta kuten mekin. Nyt hän odottaa syksyä värikkäine ruskalehtineen. Silloin on mukava vaellella metsissä. Todellakin! Hyvää syksyn jatkoa ja kiitos terveisistä sekä kortista!

Neljä nättiä

 Kaukaa Koreasta, siis siitä eteläisestä, kaukaa USA:sta - ja ei niin kaukaa Irlannista saapui Postcrossing-viestejä.

Eunjeung ( toivottavasti nimi on oikein ) lähetti eteläkorealaisen kaupunkikuvan. Huomiota kiinnittävät harjakattoiset talot. Ilmeisesti sadetta saadaan toisinaan runsaasti. Nyt siellä on kuuma sää.

Hän kertoo matkustavansa pian Taiwaniin. Sielläköhän hän nauttii kuplivasta maitoteestä ananaskakun kera. Kuulostaa erikoiselta, mutta herkulliselta.

Kiitos kortista ja terveisistä!

USA:n Michiganista tuli seuraava kortti, uljas kotka ( Bald Eagle ). Deannahan sen meille postitti. Hän nauttii kauniista kesäpäivästä ( 73 F ), kun tavallisesti on sateista tähän aikaan. Hän toivottaa meillekin mukavia päiviä - ja aivan totta, meillä onkin mitä mukavin ja aurinkoisin syyspäivä. Kiitoksia!

Toinen Amerikankortti tuli Utahista, sieltä Suolajärven osavaltiosta. ( Utah esiintyy usein sanaristikoissa, sanoo Pappa. ) Vanessa kertoo vähän kortista ja itsestäänkin. Hän on nimittäin syntynyt ja kasvanut New Mexicossa, jonka nimikkolintu on roadrunner, maatiekiitäjä, joka näkyy kortin oikeassa alakulmassa. Hän kertoo kasvaneensa lähellä Navajo-valtiota ja Shiprock- eli Laivakalliopaikkaa - varsin erikoinen geologinen muodostelma, joka todella muistuttaa laivaa.

Vanessa, kiitos näistä tiedoista! Hyvää syksyä Michiganiin!

Lopuksi Irlantiin. Katien kortissa on tuttu karhu: Paddington. Hän kertoo saaneensa kortista alennusta, sillä siinä on painovirhe. Se on painettu väärälle korttipahville ja siksi taustaa ei painettu ollenkaan. Mutta hyvänen aika! Jos postimerkissä on virhe, sen arvo kasvaa taivaisiin. Keräilijät ovat hassuja. Me arvelemme, että sama koskee postikorttejakin. Mehän saimme aarteen! Paljon kiitoksia, Katie!!!

Keijukainen

 Itävallan pääkaupungissa asuu Christian. Sieltä saimme häneltä keijukaiskortin. Hieno!

Hän kertoo kesän olleen kamalan kuuma Itävallassa, mutta nyt on jo helpompaa. Tosin läntisissä maakunnissa on ollut ankaraa vesisadetta ja siitä johtuvia tulvia. Varsinkin niillä, jotka asuvat joen tai järven rantamilla, on ollut vaikeuksia. Kuulostaa ilmastonmuutokselta, eikö!

Paljon kiitoksia kortista ja kuulumisista! Hyvää syksyn jatkoa!

Roppakaupalla

 Taas olimme viikon Padasjoella. Sillä aikaa postilaatikkomme alkoi pullistella. Saimme kaksi Liettuasta, yhden Puolasta, Tsekistä, Saksasta, Alankomaista ja USA:sta. Huh-huh! Ja mahtavaa!

Evelina ( Evelius ) pani Liettuasta liikkeelle nopsan keijukaisen - tulikohan lentopostina - siivet sillä ainakin on. Mutta, mutta! Liettuan postilaitokselle pitkä miinus: mennä nyt liimaamaan ruma tarra kuvapuolelle, hyi!

Evelina kirjoitti meille mietelauseen, jossa on ajatusta. Kopioimme sen tähän.

"Joka minuuttina, jolloin olet vihainen, menetät 60 sekuntia onnellisuudestasi!" Hän toivottaa meille hyvää tuulta, mistä olemme oikein kiitollisia! Samoin sinulle, Evelius!

Liettuan pääkaupungista, Vilnasta, saimme Jolantan kortin. Siinä esitellään Tauragen historiallista kaupunkia. Nimi Taurage muodostuu kahdesta sanasta: härkä ja torvi. Kaupungin liepeillä eli ennen härkiä, joiden sarvista tehtiin torvia.

Jolanta kertoo Vilnan viettäneen tänä vuonna sen 700-vuotispäivää. Varsin vanha kaupunki siis.

Jolanta pitää matkustelusta, kuten mekin, ja suosii pieniä paikkakuntia, joilla on mielenkiintoinen historia.

Toivotamme kiinnostavia matkoja ja paljon kiitoksia kortista!

Mennäänpä sitten edellisten naapurimaahan, Puolaan. Komea saksanhirvi siellä astelee pää ylväästi koholla, sarvet kruununa ylinnä. Kuvan lähetti Michaela - voi olla, että luimme persoonallisen käsialan väärin. Hänkin ojensi meille ajattelemisen aihetta aasialaisella mietelauseella:

"On parempi katsoa jotakin kerran kuin kuulla siitä tuhat kertaa."

Totta! Kiitos terveisistä! Kiitos kortista!

Taas lentävää postia Saksasta: laulurastas, jollaisia pesii meidänkin puutarhassamme. Hyvin kauniisti laulavat! Kortin lähetti Anette, joka on hiljattain jäänyt eläkkeelle ja joka asuu oikein pienessä kylässä ( 200 asukasta ) eikä siellä ole edes kauppaa. Ehkäpä rahat säästyvät sitten paremmin, kun ei tule impulssiostoksia tehdyksi.

Hänellä on puutarha, josta saa omat salaatit ja muut kasvikset. Hedelmäpuut tarjoavat sitten erilaisia hedelmiä.

Anette laittoi korttinsa kirjekuoreen, johon hän liimasi mielenkiintoisen tarran. Siinä esitellään postimerkkiharvinaisuus. Se oli painettu vuonna 1851 vihertävälle syaanipaperille vaaleanpunaisen sijaan. Virhepainokset ovat arvokkaita. 

Paljon kiitoksia kortista ja terveisistä!

Eipä olisi voinut arvata saatuamme Alankomaista Iriksen ( iezje ) leppoisan koirakortin - vai onkohan se kettu - miten tuskaisia päiviä hän oli joutunut viettämään. Häneltä oli kiskottu suusta ärtynyt viisaudenhammas. Ja se oli ollut lujassa. Nyt elämä jatkui paracetamolin voimalla. Voi-voi! Toivottavasti nyt on jo parempi olo! Suuret kiitokset ketusta, pidämme siitä!

Tänään on eläinten päivä. Eipä meinannut meiltä nauru loppua, kun näimme Katerinan postittaman pullean ja lystikkään virtahevon. - Eivät ne oikeasti taida olla kovin leppoisia, ainakaan kohdatessaan ihmisen.

Kuva on otettu Prahan eläintarhasta, Siis ollaan Tsekissä.

Upeat postimerkitkin! Kiitos-Kiitos!

Viimeinen kortti tuli kaukaa Lounais-USA:sta, Birminghamin kaupungista Alabamasta. Tiedemies Peter sen lähetti, ja kuvassa näkyy valtion nimikkolintu, kultatikka ( yellowhammer woodpecker ). Valtion kasvi puolestaan on kamelia.

Peterin mukaan Birmingham oli aikoinaan merkittävä teräskaupunki, mutta on nykyyään tunnettu yliopistostaan.

Suuret kiitokset!

Sateen syytä

 oli, että haimme vasta tänään postia ( tihkusateessa ). Mutta Steffin huikea maisema odotti meitä: Königseen rannalla korkeiden vuorten ympäröimä kirkko.

Steffi pani kuvan liikkeelle yksitoista päivää sitten aurinkoisesta ( +26 C ) Olpesta, Saksasta. Hän kertoo tajunneensa vasta jonkin aikaa mietittyään, että me emme olekaan Mommin ja Papan lapsenlapsia!!! Heh-heh! Moni muukin on luullut niin. Voisi kai sanoa, että me olemme pohimmiltaan heidän henkisiä lapsenlapsia. 

Suuret kiitokset kortista ja ystävällisistä terveisistä! Hyvää kesän jatkoa!

Kaksi kotimaista

 Paraisilta sötkötteli vanha "hoppafoortti" ( joka oikeastaan on venäläistä valmistetta, GAZ ) postilaatikkoomme. Sen pani liikkeelle Dolores. Hauskoja nuo vanhat kulkupelit! Suuret kiitokset ja hyvää kesän jatkoa sinullekin!

Hetken luulimme, että toisessa kortissa Mommi ja Pappa köröttelevät vanhalla "kombivaarillaan", mikä heillä oli kauan sitten. Tarkempi tutkimus osoitti siinä olevankin Katja Saarion kettuporukka ajelemassa kleinbussillaan. Kortin lähetti Oulusta Anja, joka oli mukana miitissä. Niinpä löysimme seitsemän merkkiä - sopiva ryhmä! Kiitos kaikille!

Kiva keskiviikko

 

Mahtava päivä: Kaksi Belgiasta, yksi Luxenburgista kuten myös Bulgariasta!

Luxemburgista saimme Vickyltä hyvin arvokkaan näköisen vanhan herran kuvan. Hän on Edmond de la Fontaine ( 1823 - 1891 ), kuuluisin luxenburgilainen säveltäjä ja runoilija. Hän sävelsi pääasiassa teatterikappaleita. Postimerkki on tehty hänen 200-vuotissyntymänsä kunniaksi.

Nykyajan tunnettu luxemburgilainen on entinen EU-presidentti Jean-Cloude Juncker. Kiitos näistä tiedoista ja terveisistä! Hyvää kesän jatkoa!

Vicky kertoi, ettei Jean-Claudella ole vielä omaa postimerkkiä. Pappa piirsi pari ehdotelmaa, jotka hän tarjoaa korvauksetta käytettäväksi ;)

Pohjois-Belgiasta Herentalsin pikkukaupungista lähetti Maria meille "haasteellisen" kortin. Siitä pitäisi löytää ensinnäkin Waldo. Olemme tutustuneet aikaisemminkin hänen etsimisleikkiinsä - siis se pipopäinen, silmälasipäinen, raitapaitainen heppu. ( Katso linkki. )

Mahtavia postimerkkejä!

Mutta sen lisäksi kortissa on kolme muuta tehtävää, jotka onnistuimme suomentamaan hollanista kääntäjän avulla: 1. Etsi kolme rantapalloa. 2. Etsi kaksi sinivalkoraitaista pyyhettä. 3. Etsi kolme lentävää kalaa. 

Maria kysyy vielä, tunnemmeko Wout van Aertia. Emme valitettavasti, mutta googlaamallahan se selvisi: kovakuntoinen belgialainen kilpapyöräilijä.

Paljon kiitoksia mielenkiintoisesta kortista!

Belgiasta saimme toisenkin kortin, jonka lähettäjinä olikin melkoinen joukko Postcrossing-miittiin osallistuneita. Varsinainen postittaja on Evi Olen kaupungista. Kiitos kortista ja runsaista tervehdyksistä.

Lopuksi Bulgariaan. Yuliyan Rusen kaupungista lähetti pitkän - tai pitäisikö mielummin sanoa korkean kortin, jonka hän on itse askarrellut. Siinä näkyy olevan hieno hotelli. Niinpä arvasimmekin Yuliyan olevan innokas matkailija. Hän kertoo vierailleensa tähän asti 35:ssä maassa ja aikoo tänä vuonna lähteä uudelle matkalle.

Bulgariasta hän kertoo sen olevan kulttuuriltaan hyvin vanha; sen historia ulottuu yli 1300:n vuoden taakse. Se on antiikin traakialaisten, ruusujen, jugurtin ja hyvien viinien syntyseutua.

Paljon kiitoksia terveisistä!