Nyt se loppui tuo iankaikkinen harmitus. Mommi vain lähetteli ja sai koko ajan kortteja eikä me saatu ikinä mitään. Mutta NYT!! Jeess!! Ollaan, nääs, liitytty korttienvaihtorinkiin, Postcrossinkiin. [ linkki: https://www.postcrossingyhdistys.fi/postcrossing-suomessa/ ]
Saimme pientä askaretta vapunaatoksi. Sepä hyvä, kun sääkin on niin kolea, ettei ulos viitsi mennä. Jan Belgiasta postitti Tintti-kortin. Kaikkihan Tintin tuntee ja hänen koiransa Miloun. Jan tosin sanoo, että Belgiassa sen nimi on Bobby. Hän väittää myös, että Tintti on tunnetuimpia belgialaisia. Niin varmaan onkin erään salapoliisin ohella.
Mukava saada joskus kotimaastakin postia. Raili lähetti Joensuusta Raija Nokkalan ihastuttavan eläinkortin. Siinä ehkä aloitellaan vapun viettoa pyöreän pöydän äärellä. Raili on lapsuutensa kodissaan viettämässä karanteeniaikaa. Hän matkustelee paljon, mutta nyt ei voi tehdä mitään suunnitelmiakaan.
Tietystä syystä posti tuntuu nyt tuovan paljon kortteja Saksasta, tänäänkin kaksi. Eipä ihme, että Marcel, keittiömestari ( chef ), lähetti meille Saksan viinireitistä kartan. Viinithän ovat hänen alaansa. Meidän on nyt nautittava niistä "kuivana". Marcel pitää Suomea kauniina maana ja haluaa vierailla meillä - tervetuloa! Hän haluaisi asua pienessä siistissä kylässä suuren, meluisan ja likaisen kaupungin sijaan, missä hän nyt asuu, Mannheimissa. Muuta Suomeen, täällä on hiljeneviä kyliä, joissa halpoja asuntoja ja puhdas luonto.
Sitten riemastuttavaa musiikkia, joista siniset linnutkin tykkäävät. Niin mekin, sinisen karhun soittamana. Olemme toivoneet näitä kortteja ja nyt saimme Marionilta Etelä-Saksasta, Ravensburgista, mikä on kuuluisa mm. palapeleistään.
Jopa oli jytky! Postilaatikkomme vallan pullisteli: k a h d e k s a n korttia kerralla!!!!!!!! Aloitetaanpa esittely Belgiasta Fransjen lähettämästä idyllisestä kaupunkimaalauksesta, mikä tosin on Alankomaiden Haagin kaupungista. Kuvassa eletään "onnellista" aikaa ennen viruskärsimyksiä, aikaa jolloin saattoi virkistäytyä puistossa tai katukahvilassa ja seurata samalla ihmisten touhuja.
Fransjen kortti oli postitettu Leuven kaupungista.
Sitten Saksan korttien kavalkadi: Christianin kortissa on alkuperäiskuvituksena Risto Reipas ja Nalle Puh se pikkuinen Nasu. Oikein paljon kiitoksia. Pidämme heistä kovasti.
Angelican terveiset kuvaavat Bergisch Gladbachin kaupunkia, joka sijaitsee Saksan Nordrhein Westfalen alueella.
Freibergistä, läheltä Dresdeniä, tiedustelee Antje huolestuneena, miten selviämme täällä Suomessa koronaviruksesta. ( Sama huoli on ollut muissakin korteissa. ) Hankalaahan se on, mutta olemme toistaiseksi selvinneet kohtalaisesti. Mutta kuten hänen kortissaankin arvellaan, mikään ei ole mahdotonta - kyllä me selviämme.
Sebastian, urheilullinen atleetti, hengenpelastajana tai vartijana uima-altailla kotipaikkakunnallaan Kaufbeurenissa toimiva, lähetti meille nuolihaukkakortin. Mekin pidämme linnuista ja ruokimme niitä talvella.
Ai miten mahtava myyräkortti. Hänellä taitaa olla kaivauksilta löytynyt peili, vai olisiko se kännykkä? Alex sen lähetti. Hän on tutustunut meidän matkablogiimmekin ja on pitänyt siitä. Alexin kotikaupunki on Lutherista kuuluisa Wittenberg.
Nyt suut makeiksi. Johanna lähetti meille perinteisiä Hollantilaisia nameja. Kyllä maistuvat.
Ja sitten kun olemme viettäneet Oksanan lähettämän "pannukakkuviikon" eli Maslenitsan Pietarissa, olemme todella ähkyssä makeasta ja rasvasta. Maslenitsa vastaa meikäläistä laskiaisen viettoa ennen pääsiäistä.
Oksanan kortti oli myös viesti Postcrossing-tapaamisesta 29. 2.
Kissankarvaisia halauksia saimme tänään sekä USA:sta että Japanista. Sopii oikein hyvin tämän aurinkoisen päivän koristukseksi. Ja lämpimästä paikasta toinen kortti tulikin. Floridassa oli postitushetkellä maaliskuun lopussa 89 F eli n. 32 C astetta. Kesä on Etelä-Floridassa nyt kauneimmillaan. Kukat ja subtrooppisen puut kukoistavat. Constance arvelee, että kuvan kissanpennut ovat aika vintiöitä ja panevat kodin mullin mallin. Niin näyttävät meidänkin mielestä - ihanat.
Ja sitten "Ihmemaasta". Japanista. Liisa Ihmemaasta-kortti, missä Liisan kavereina on jänniä otuksia - niin ja tietysti kissa. Mitsuko pitää, kuten mekin, Liisan seikkailutarinoista ja hän kerää Liisa-kortteja ( Malttoi sentään luopua yhdestä, kiitos! ). Runsas viikko sitten korttia postitettaessa Japanissa oli +15 C astetta.
Viikko käynnistyy kotimaasta, Tammerkosken kaupungista. Paljon kai ehtii vettä virrata siellä, ennen kuin tämä kova korona-aika on ohitse. Iiris valaa meihin uskoa muistuttamalla, että posti sentään vielä kulkee ja voi kirjoitella kortteja mielialan kohottamiseksi. Juuri näin!
Iiriksen kortti löytyi laatikosta sunnuntaina ( ! ). Arvellaan että se oli käynyt ensin väärässä talossa, mutta ystävällinen asukas toimitti sen sitten meille. Kiitos huomaavaisuudesta! Maanantain kortti on Evalta Pudapestista, jossa Mommi ja Pappa vuosia sitten vierailivat. Eva toivoo myös, että vaikeat ajat loppuisivat ja että pääsisi taas matkustelemaan. Nyt hän keittelee hyvää ruokaa ja lukee kirjoja ( Gabriel Garcia Marques, Stephen King ).
Saimme nyt ensimmäisen kortin kaukaa Australiasta. Cindyn valinta on koalat, koska hän on huolissaan ilmastonmuutoksesta, minkä monet poliitikot valitettavasti Australiassakin jättävät huomiotta ja minkä johdosta Australia, ja varsinkin koalat, kärsivät suunnatonta tuhoa juuri päättyneissä maastopaloissa. Ihmiset ovat nyt kuitenkin tietoisempia, ja Cindy on tulevaisuuden suhteen toiveikkaampi.
Olaf ehti vielä ennen pääsiäistä meitä muistaa mukavalla kortilla Bochumista. Hän on eläkkeellä oleva opettaja, jolla on nyt aikaa harrastaa monenmoista - postcrossinkia ennen muuta.
