Niinpä taas keskellä viikkoa onni potkaisi meitä! Neljä napsahdusta! Kaksi Saksasta, yhdet kappaleet USA:sta ja S u o m e s t a.
Nadine ( Hannoverista ) on oikeastaan "huonon" sään ystävä: hän kertoo mielellään silloin lukevansa kirjoja eikä ollenkaan tunne huonoa omaatuntoa siitä.
Muuten hän mielellään matkustelisi ja haluaisi käydä kaikissa mahdollisissa maissa. Meille hän toivottaa terveyttä ja sen myötä mahdollisuutta taas matkustaa. Kiitoksia oikein paljon!
Hampurin läheltä tulivat Renaten terveiset. Hän asuu siellä miehensä ja 14-vuotiaan paimenkoiransa kanssa. Tennis ja tanssi ovat hänen mieluisimpia harrastuksiaan.
Postcrossingin hän on aloittanut vasta muutamia viikkoja sitten. Tervetuloa joukkoon! Tämä on kivaa.
Hudson Valleyn alueelta New Yorkista saimme Uman suklaisen sotapoijan, taikinapojan, ensimmäisen maailmansodan aikaa kuvaavan.
Hän kertoo profiilissaan monen asian ohella keskittyneensä eläintensuojeluun. Kannatettavaa!
Säästimme kotimaisen kortin viimeiseksi. Maija kirjoittaa Jämsästä, mikä on Papan vanha koulupaikkakunta. Siellä on vielä paljon lunta; meillä täällä länsirannikolla ei enää yhtään.
Hän tunnustaa olevansa Kreikka-fani ( Siitä kymmenen pistettä! ), joka viimeksi on käynyt Samoksella ja Pargassa. Voi - niin tuttuja meille! Ei tiedä, koska taas pääsee. Kiitos hauskasta Virpi Pekkalan "Jo lämmittää..."-kortista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti