Nyt se loppui tuo iankaikkinen harmitus. Mommi vain lähetteli ja sai koko ajan kortteja eikä me saatu ikinä mitään. Mutta NYT!! Jeess!! Ollaan, nääs, liitytty korttienvaihtorinkiin, Postcrossinkiin. [ linkki: https://www.postcrossingyhdistys.fi/postcrossing-suomessa/ ]
MaryLou and Greg, onnelliset yhdessä, eläkkeellä nauttien vapaasti harrastuksistaan; Greg valokuvauksesta innostuneena, MaryLou laulaen eri kuoroissa - toiveissa päästä joulukuussa laulamaan yhdessä Andrea Bocellin kanssa. Kortissa hauska pääsiäispupu kuljettaa höyryveturilla munia pääsiäiseksi. Mahtaakohan siellä USA:ssa kiertää yhtään trulleja virpomassa?
Meillä Pohjanmaalla kortin kuvaamia herkkuja kutsutaan "suurakropsuiksi", hapahkoja makeita soodalla nostatettuja lättyjä. Jolandahan sen lähetti Alankomaista Delftin historiallisesta kaupungista läheltä Haagia ja Rotterdamia. Hän kertoo valokuvauksen lisäksi harrastavansa kokkailua - se selittänee maukkaan korttivalinnan.
Jürgen, innokas matkailija ja postimerkkien keräilijä läheltä Kielin kanavaa lähetti Edward Cucuelin maalauksen "Vihreällä penkillä". Ensi silmäyksellä olimme kuitenkin sitä mieltä, että penkki on sininen, mutta kun tarkemmin katsoo, löytyy siitä vihreätäkin. Paljon kiitoksia! Kaunis maalaus!
Kimberly, lyhyesti Kim, asuu Virginiassa Appalakian kauniiden vuorten keskellä. Hän nakkasi meille mahtavan kortin, jossa on kuvattu fantasiaromaanin "Pienet harmaat miehet" kääpiöitä, jotka lienevät lajinsa viimeisiä. Kirja palkittiin aikoinaan 1940-luvulla vuoden parhaana lastenkirjana.
Sitten itäisen kulttuurin maahan Japaniin. Naoko lähetti vanhan japanilaisen piirroksen aikansa kuuluisimmalta puuleikkauskuvien tekijältä Utagawa Kunisadalta. Hän eli 1786 - 1865. Arvostamme tätä korttia kovasti. Naoko itse asuu Saitamassa, Japanissa.
Alankomaista Lian lähettämänä saimme mahtavan Jip ja Janneke-kortin. Siinähän on kyse Alankomaissa suositusta lastentarinasta, josta kuvituksen on tehnyt Fiep Westendorp. Olemme saaneet niitä ennenkin ja olemme yhtä ilahtuneita tästäkin.
Kersti kirjoittaa pahoittelevansa, ettei voinut kirjoittaa käsialakirjoitusta, vaan joutuin tyytymään koneella tehtyyn tekstiin. Syynä tähän on, että hän on loukannut kirjoituskätensä. Emme me tuota paheksu, pääasia että kirjoitit. Toivotamme pikaista paranemista. Ehkä siinä auttaa hänen asenteensa: "Yritän aina ajatella positiivisesti - ja anna jokaisen päivän olla elämäsi parhain." Erotatteko kortin alareunassa pienen keltaisen postilaatikon. Siihen Kerstin kävi tämän kortin laittamassa.
YLLÄTYS Iltapäiväpostissa tuli, vastoin odotuksia, kortti Tokiosta. Lyo on kahden tyttären äiti, joten lastenkirjat ovat hänelle tietysti tuttuja. Kortin kuva on japanilaisesta kirjasta, joka kertoo kahdesta peltohiirestä, Gurista ja Gurasta ja heidän seikkailuistaan.
Stadesta tuli tämänpäiväinen kortti. Sen lähetti siellä asuva Eckhardt, joka leipätyökseen toimii ensihoitajana Saksan Punaisen Ristin palveluksessa. Se on varsin vaativa ja tärkeä tehtävä. Toivotamme menestystä siihen. Eckhardt on muutenkin "kova jätkä" - hän soittaa rumpuja rokkibändissä!!!!
Mannaa, eikä siis mannapuuroa, vaan sitä mitä muinoin taivaasta tipahteli - nyt postilaatikosta: Belgiasta, Suomesta ( ! ) ja kaksi Saksasta. Aika hyvin! Belgian hollanninkielisellä alueella asuva Lieve on lukenut meidän toivomuslistaamme. Siellähän on villapaitakuvatoivomus ( koska meidän Mommi tykkää kutomisesta ). Niinpä Lieve lähetti ihanan nallukan mahtavassa puserossaan nautiskelemassa rennosti kahvikupposestaan verkkaisessa lumisateessa.
Flown in the wide area around Retie, Belgium:
Tobias läntisestä Saksasta sai lähettäneeksi ilmeikkään, lähes liikuttavan koiran nassun suurine silmineen. Tobias itse on urheilullinen, pelaa koripalloa. Hän seuraa myös jalkapalloa, kannattaa Borussia Mönchengladbachia.
Martin lähetti extra-kortin, sitä ei siis rekisteröity. Hän on lähettänyt aikaisemminkin ja täältä voit käväistä katsomassa, mitä silloin saimme. ( Linkki ) Eikös olekin hupaisa:
Sitten kotimaan kamaralta. Parkanosta saimme Kirsiltä kesäisen kortin. Siinä on hänen syntymäkotikunnastaan Virroilta kirkkovenesoutu menossa. Patalanmajan Nuorisoseuran veneilyperinne on valitettavasti kaksi vuotta sitten katkennut. Vene on jouduttu vetämään kuiville soutajien puutteen vuoksi. Harmi!
Olimme menettäneet toivomme lumitalven tulosta. Tänään noin neljän hujakoilla taivas repesi, ja lumimyrsky alkoi. Onneksi ehdimme sitä ennen käydä postilaatikolla hakemassa Kaijan kortin. Se tuli Ilomantsista neljässä päivässä poikki Suomen, idästä länteen meille.
Kaija lähetti Kalevalanpäivä-terveiset. Ilomantsihan on runonlaulajien ja vanhojen itkuvirsien esittäjien pitäjä.
Maaliskuu alkoi, ja nyt vasta näyttää talvelta. Mutta niinhän onkin sanonta: Maaliskuu maata näyttää, tiet tukkii, brunnit kuivaa! Me käärimme hihat ja ryhdymme tutkimaan, mitä olemme saaneet Saksasta, Tsekistä ja USA:sta. Veralta tuli hevoskortti. Hän asuu Saksassa lähellä Luxemburgin rajaa Trierissä. Miksi Hevosia? No, hänellä on lapsenlapsi Alice, jonka kanssa he käyvät ratsastamassa. Luulemme, että Alice on "hevoshullu", tykkää hulluna hevosista. Tiedämme muitakin samanlaisia tyttöjä.
Sitten lukion puolelle. Tai no, Bernd siellä opettaa historiaa ja musiikkia Lübeckissä. Hän pitää kirkkomusiikista, barokista ja klassisesta. Ja ehkä vastapainoksi tuolle hän on kova moottoripyöräilijä. Vuosien ajan hän on toiminut sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisen kohtelun puolesta syrjintää vastaan.
Tsekistä Táborin kaupungista lennähti Josefin kortti meille. Hän matkustelee nyt eläkkeellä ollessaan ja keräilee postimerkkejä - niitä saa Postcrossing-harrastuksesta tietenkin. Dacicen kaupungissa, mitä kortti kuvaa, hän kävi viime vuonna.
Natalie asuu Covingtonissa, Kentuckyssa. Joen toisella puolen on Ohion Cincinnati, jos se auttaa paikallistamaan USA:n seutuja. Hän rakastaa, kuten mekin, Liisa Ihmemaassa-tarinoita. Siksi tämä korttikin.