Loman jälkeen

Tulimme etelästä lumisateeseen. Veran kortti sopii talviseen tunnelmaan, sillä se on lähetetty jouluna asianmukaisine hyvän joulun toivotuksineen. Otamme ne toki kiitollisina vastaan.

Vera asuu Venäjällä Samaran kaupungissa. Kortissa on kaunis "Maatuska", jollaisen mekin haluaisimme. Sillähän on sisällään pieniä maatuskoita.

Ennen talvilomaa

Ahaa! Sattuipas mukavasti, kourallinen kortteja viimeisenä mahdollisena päivänä, ennen kuin poistumme tästä kinkeripiiristämme talvilomallemme. Kolme Saksasta, yksi Venäjältä ja Valkovenäjältä.

Aloitetaan Geraldin Hampurista lähettämästä, mistä voidaan sanoa: parempi myöhään kuin ei milloinkaan!  Joulukortti!  Kiitoksia vaan, kyllä terveiset ja toivotukset otetaan mieluisasti vastaan, onhan joulu melko lähellä.
Gerald on meren ystävä, sen voi nähdä kortistakin. Hän viihtyy satamassa laivoja bongaamassa ja syö mielellään kalaruokia. Hän on "setämiehiä", veljenpoikiensa eno.

Aivan Saksan länsirajalta, Alankomaiden naapurista lähti Tinyn kortti, mikä on samaa herttaista sarjaa, mitä olemme toivoneetkin. Kiitoksia! Meillä on pieni epäilys, että Tiny on hevostyttöjä päätellen korttiin liitetyistä tarroista. Mekin tykkäämme hevosista, ja seuraamme jännityksellä Mommin ja Papan pojan ritariratsastusesityksiä.

Sitten Etelä-Saksaan, mistä Silvi lähetti Eltzin linnan kuvan. Hän on hiljattain siellä käynyt ja pitänyt kovasti näkemästään. Hän asuu pienessä kylässä lähellä Stuttgartia.

Valkovenäjällä Grodnon kauniissa kaupungissa asuu Natalia. Häneltä saimme kortin, jossa on erikoisia nelijalkaisia, olisivatkohan satuponeja. Meille heräsi epäilys, että Natalia on itse tehnyt ne. Ei hän toki niin väittänyt. Kiitoksia terveisistä!

Korttimatkamme päättyy Venäjälle Lumikin ja seitsemän kääpiön kera. Aleksey Moskovasta on sitä mieltä, että maailma on täynnä ihastuttavia paikkoja, ja Postcrossing tarjoaa meille mahdollisuuden nähdä ne postikorttien muodossa. Siinäpä kiteytettynä tämän harrastuksemme syvin idea. Eiköhän tämä asenne lisää osaltaan toisten kansojen ymmärrystä - ja maailmanrauhaa.

 

Tammimiitti

Kivaa piristystä lumettoman talven kaamokseen tarjosi meille Postcrossingtapaaminen Vaasassa. Pohjanmaan museon kahvion nurkassa istui seitsemän kansalaista kumartuneena pöytiensä ääreen hyvin keskittyneesti. Minna oli kutsunut ryhmän koolle, ja meitä oli...

Tässähän me, kukin "omakätisesti" kirjautuneena!

Mukavaa, että paikalla oli eri ikäisiä harrastajia - Pappa oli ainoa "poika".

Perjantaiaskare

Tulipa kuin tulikin postia viikonlopun virkistykseksi: kaksi Alankomaista, yksi Saksasta ja Hong Kongista.
Aloitetaan "kahvipöllöllä", mikä tuli Gean toimesta Emmenistä, Koillis-Hollannista. Gealla on koira ja neljä kanarialintua sekä aviomies kotiväkenä. Hän on kova leipomaan ja keittelemään ruokia - ja kahviakin luulisimme.

Tämän kortin aiheesta ei voi erehtyä. Siinähän on Liisa Ihmemaassa. Katsokaa hänen ilmettään. Hassu hatuntekijä on juuri sanonut hänelle, että hänen pitäisi leikata tukkansa... Ei taida pitää ehdotuksesta.  Mutta me pidämme kovasti Maartjen kortista, mikä tuli myös Alankomaista. Hän on 15-vuotias koulutyttö, jolla on kotona kavereinaan pikkuveli ja koira. Mekin rakastamme Ihmemaan Liisaa, kiitos paljon!

Simonelta Saksasta singahti kortti, jossa on avaruudellista menoa, kuuta ja "aurinkoa". Herää kysymys, kuinka valokuva on otettu. Ei varmaan taivaalla. Kiva juttu. Kiitoksia!

Simone asuu Grevenissä, tällaista siellä on:

Lopuksi toiselle puolen Tellustamme, Hong Kongiin. Yuks lähetti ihanan rauhallisen maisemakortin. Hän kertoo nuorempana kirjoitelleensa paljon kirjeitä ystävilleen. Mutta kuultuaan Postcrossingista, hän on innostunut nyt korteista. On jännittävää lähettää ja saada niitä eri maista, ja nähdä millaisia postimerkkejä kussakin maassa käytetään.

Kiinalaisesta kuvataiteesta:
https://peda.net/huittinen/perusopetus/pellonpuiston-koulu/oppiaineet2/kuvataide/9-lk/ktk

Japanista

Yukon terveiset Japanista lennähtivät tänne nopeasti muutamassa päivässä. Joskus Suomessakin kestää ikävän kauan. Hänen korttinsa on hempeä sävyiltään. Siinä toivotellaan hyvää uutta vuotta japaniksi - Google-kääntäjällä saimme siitä selvän. Kortissa on selvästikin luminen talvi. Yuoko kertoo kuitenkin heillä olevan melko lauha ilmasto, nytkin tammikuussa +10 C. - Postimerkissä taitaa olla Pikku-Prinssi!

 

Katsopa tästä vauhdikkaasta videosta miten kauniilla alueella Yuko asuu ( Ehime ):

Joulun jälkeen

Kas niin! Nyt on päästy arkeen. Brittein saarilta, Belgiasta ja - Tunisiasta, oikein Afrikasta on päivämme saalis.

Eläkkeellä oleva opettaja, joka kutsuu itseään karttakorttien keräilijäksi ( Oikeaa nimeä emme pystyneet käsialan persoonallisuuden vuoksi selvittämään. ), on harrastanut keräilyä yli 50 vuotta. Arvatkaa onko hänellä paljon kokoelmassaan! Hän asuu Lontoon lähistöllä Chathamissa.
Ensivaikutelma hänen kortistaan oli jotenkin perinteinen venäläinen, kuvitukseltaan siis. Mutta olihan se sitten kuitenkin British Fairs, Merry-go-round.

Sama kuva postimerkissä!

Belgialainen Bruno kertoo olevansa avoin mieleltään - ja vähän eksentrinenkin ( tavallisesta poikkeava ). Hän pitää erityisesti tyyliltään vanhoista korteista, jollaisen mekin saimme. Se on ihana! 

Salman kortti, joka tuli Tunisista, Tunisian pääkaupungista, herätti meissä miellyttäviä tuntemuksia. Mommi ja Pappa ovat käyneet siellä ja kertoneet niin paljon matkastaan, että tuntuu kuin mekin olisimme olleet mukana. Erityisesti muistamme heidän ihmetelleen pääkaupungin kohteliaita koululaisia, jotka kadulla tervehtivät tuntemattomia turisteja ystävällisesti. Eipä tapahdu Helsingissä!

Salman kortti kuvaa kuuluisaa tunisialaista keidasta, Ksar Guilénea. 

Vuosikymmenen ensimmäiset

Tästä se alkaa! Hyvää uutta vuotta kaikille postcrossaajille - ja tietysti muillekin!

Saksastapa jälleen! Viime vuonnakin saimme eniten kortteja juuri Saksasta, reilut 20 %. Ja hyvä tahti näkyy jatkuvan.
Claus Hampurista aloittaa - hän on taiteellinen kaveri, joka harrastaa myös kieliä, lintujen seurantaa ja luonnollisesti korttien ja postimerkkien keräilyä. Me pidimme hienosta kortista vanhoine leluineen. Meillä on niitä myös.

Ute asuu pienessä kaupungissa Nordrhein-Festfalenin alueella nimeltään Willich. Seuranaan hänellä on koira Josy, lapset ovat aikuistuttuaan jo muuttaneet kotoa omaan elämäänsä.
  Hänen kortissaan on herkkä perhonen ja kesän tuulahdus. Täällä meillä tuntuu talvi olevan lakossa, sillä Pappa on jo käynyt puutarhassamme haravoimassa - tammikuussa!