Sademaanantai

Meillä on ollut pitkään kuivuutta. Tänään aamu valkeni pilvisenä. Ja kun Mommi oli tulossa postilaatikolta, sadekuuro yllätti hänet. Kannatti kuitenkin vähän kastua: kortteja tuli kolme, kaksi Euroopasta, yksi Amerikasta.

Danika Uudesta Mexicosta Albuquerquesta ( yrittäkääpäs lausua tuo ) on yliopisto-opiskelija. Hän on lukenut sivuiltamme, että pidämme matkustamisesta. Siksi hän valitsi korttiinsa kuvan kuumailmapallofestivaalista, mikä vuosittain pidetään hänen kaupungissaan. Hän kertoo sen olevan maailman suurin ilmapallofestari. Varmaan mahtavan värikäs näky!

 

Rantaudumme USA:sta Belgiaan. Raquel pitää myös myyrästä Krtek niin kuin mekin. Paljon kiitoksia! Hän kertoo tehneensä ensimmäisen ulkomaanmatkansa yksin juuri Suomeen ja Jyväskylään, missä hän asui 10 päivää matkustajakodissa. Oli ollut mukava reissu. Kiva kuulla!

Monikalta Ellerstadtista, pienestä viininviljelykylästä,  Mannheimin läheltä saimme pienen iloisen sarvipään. Monika pitää satuolennoista erityisesti Ihaasta Nalle Puh tarinoissa. Monikalta riittää aikaa korttiharrastuksen jälkeen myös musiikille. Hän laulaa paikallisessa kirkkokuorossa.

Kettuihanuus

Kyllä kannatti kömpiä mökiltä talvikotimme postilaatikolle. Irinan kettu siellä odotti meitä matkattuaan Venäjän Nizhny Novgorodista kolmisen kuukautta Suomeen. Ovelaa, kettumaista - kannatti odottaa. Tosi hieno! 
Käänsimme kortin takaosan venäjänkielisen tekstin: "Me naiset, meillä on vain kaksi asetta, silmäripset ja kyynel - mutta emme voi käyttää niitä samaan aikaan. Marilyn Monroe."

Siivekäs

Tatjanan enkeli lähti liihottelemaan helmikuun viimeisenä päivänä Siperian Nefteyugansk-nimisestä kaupungista ja laskeutui tänään postilaatikkoomme. Olihan se tietysti pitkä matka, mutta heräsi epäilys, että veitikalla oli mutkia matkassa - oli varmasti, katsokaa ilmettä!!

Kortti kuuluu sarjaan "Muses in the city"

Hevosvoimaa ja pyöritystä

Rakennusinsinööri Marina Etelä-Saksasta suosittelee meille Pohjanmeren saarta nimeltä Jaist, mikä on niin pieni, ettei siellä ole muita kuin hevosia ( ? ). Ok! Mehän hevosista tykkäämme.

Christian Bremenistä Luoteis-Saksasta arvelee varmaan meidän pääparkamme kestävän noin hurjaa karusellipyöritystä. Ei kestä, mutta kiva kortti kylläkin. Hän kyselee myös, tunnemmeko tarinan Bremenin soittoniekoista - kyllä vaan, tuttu satu!

Walesista

Julie asuu Pohjois-Walesissa maaseutumaisemassa karjoineen, vihreine vuorenrinteineen, vanhoine linnoineen ja meren rantoineen. Siellä hän tykkää vaellella tutkien luontoa ja nauttien piknik-retkistä. Hänellä on 17-vuotias poika, joka pienä kovasti piti kortissa kuvatusta kirjasta, ja sen lukumäärien opetuksesta.

Yksi kummallekin

Kahden kortin kesäinen päivä, toinen Saksasta - kuinkas muuten - ja toinen Alankomaista.

Mandana, historian opiskelija Hampurista, vapaa-aikoinaan postcrossaa. Muutakin tietysti, viulunsoittoa esimerkiksi. 
Hänen kortissaan on komea raatihuone Wernigerodessa Harz-vuoristossa.

Monican viesti tuli Arnhemin kaupungista  Alankomaista. Hän on töissä lasten kirjakaupassa. Ehkäpä se selittää hänen korttivalintansa, sillä kuvan sammakko Kikker on aika suosittu, varsinkin Alankomaissa.

Tässä hieman kielenopetusta:

Kolme plus yksi

Kontaktit Saksaan ovat kunnossa, saimme sieltä kolme. Mutta nyt pitkästä aikaa onnistuimme yhteydessä Irlantiin.

Aivan ihastuttava on Carl Larsson-kortti, minkä Friederike lähetti Saksasta. Olemme mykistyneitä! Kiitoksia! Friederike kertoo olevansa kova lukemaan kirjoja, ahkera hoitamaan puutarhaansa sekä innokas matkustelemaan miehensä kanssa.

Paul Berliinistä postitti erikoisen kortin: Potsdamer Platz vuonna 2011 sekä 1961, siis samalla kertaa riippuen katselukulmasta. Aika jännä! Hän lähettää meille aurinkoisia terveisiä ( + 23 C ).

 

Viimeinen kortti tällä erää Saksasta tuli Ericiltä vanhasta, historiallisesta Freibergin kaupungista, keskeltä kaunista Erzgebirgen aluetta. Kortin pikkuruisista kuvasista saa aavistuksen kaupungin tunnelmasta.

Säästimme Olgan Irlannin terveiset viimeiseksi niiden harvinaisuuden ja erikoistapauksen vuoksi, mitä perheessä vietetettin. Heidän tyttärensä täytti juuri 16 vuotta. Synttäreiden jälkeen he aikovat lähteä kävelylle läheisen järven ympäri. - Oikein hyvä, se auttaa täytekakkua ja muita herkkuja "laskehtimaan"! Paljon onnea meiltäkin!

Rapakon molemmilta puolin

Tänään tupsahti kaksi Alankomaista ja yksi kaukaa USA:sta. 
Sandra on sisukas saksalainen, joka asuu Minnesotassa. Sisukas siinä mielessä, että tämä on hänen toinen korttinsa tänne - ensimmäinen on joutunut hukkaan. Paljon kiitoksia herkuista. Mommi ja Pappa muistavat Amerikan reissultaan ne mahtavat donitsit ( kortissa Macaron-leivonnaisia ), joita he ostivat laatikkokaupalla.

Tämä on herkkujen päivä, sillä Lenie lähetti suklaata Hollannista, Zeistin pikkukaupungista. Hänen kissanpoikasensa, Jamie, on ollut mukana tämän kortin kirjoittamisessa ja se on myös maistanut, että suklaa on varmasti tuoretta. Kirjoittamisvaikeutta on tuonut myös se, että Jamie on ihastunut kynän liikkeisiin ja on hyökännyt sen kimppuun.

Jälkiruoksi otamme tietenkin jäätelöä suoraan Groningenista Lexin jäätelökärryistä. Lex asuu siis myös Alankomaissa. Hän löysi tämän vanhasta korttivarastostaan ja epäilee sen olevan 70-luvulta. Maistuvaa! Kiitos!

Puputtimet

Sattuipa sopivasti: saimme pupusia. ( Meillä loikkii puutarhassa juuri kaksi rusakkoa. ) Toinen kortti  Valkovenäjältä, toinen tuli Saksasta.

Alexandra Minskistä harmittelee koronavirusta, joka estää häntä tapaamasta äitiään. Mutta mieltään piristääkseen hän on aloittanut harrastaa vesivärimaalausta. Hyvä! Ei pidä alistua!

Kiitokset Daianalle Frankfurtiin "Guess How Much I Love You"-kortista. Mahtava! Se perustuu suosittuun brittiläiseen lastenkirjaan. Saksassa on jo kesä pitkällä. Daiana toivoo kuitenkin joskus saavansa elää jatkuvassa keväässä.

Kesäkuun eka

Sielke Saksasta aloitti kesäkautemme mukavalla myyräkortilla - myyrähän on suosikkimme. Sielken lapset ja lapsenlapsetkin tykkäävät siitä, ja kun hän itse oli lapsi, katseli hän myyräohjelmia TV:stä.