Taivaaseenastumispäivänä

Helatorstai tuli ja me toiveikkaasti astelimme postilaatikolle. Ja niinpä vain olikin siellä kaksi löydöstä: Itävallasta ja Suomesta.

Cora on itävaltalainen opettaja, joka pitkän ja rasittavan päivän piristeeksi kirjoitti meille. Hän on opettaja. Vanhempaintapaamiset keskusteluineen rasittavat häntä. Pian kuitenkin koittavat lomapäivät. Hänen korttinsa on E. O. Plauen isä-poika-sarjakuvasta.

 





Mervi puolestaan on supisuomalainen ja "Turun puolesta", Vehmaalta. Hänen korttinsa on empaattinen ja lohdullinen. Kiitos paljon!

 

Lisää Kiinasta

Meillä tuntuu olevan suora yhteys Kiinaan - taas kortteja sieltä. Paljon kiitoksia. Huizhi Chen oikein kirjeessä lähetti kaksi kaunista korttia pitkän iän ja terveyden toivotuksin. Hän asuu XinJiangissa.

 

Tämä kortti on Huangshan-vuorilta, jonka henkeäsalpaavia maisemia voit katsoa tästä:




Toinen kortti kuvaa paimentolaisten kasvattamia hevosia Tianshanissa.

Kiinalainen juttu

"Kiinalainen juttu" on vaikeasti käsitettävä, eikö niin? Varsinkin jos on ennakkoluuloinen. Mutta kun olemme saaneet kortteja Kiinasta, kaikki on aivan selvää ja ymmärrettävää. Niin kuin nyt tämäkin Tiaran (  琪琪 ~  ) lähettämä tervehdys Kiinan kolmanneksi suurimmasta kaupungista, Guangzhousta. Tiara pitää Postcrossingin löytämistä ihanana asiana elämässään.

 

Ilmenausta

Ines pahoittelee korttinsa viipymistä, hän oli ollut sairas. Ei haittaa meitä, hyvä että olet terve taas.
Hän asuu Thuringenin Ilmenaussa, minkä merkittävimpiä rakennuksia kortissa näkyy.

Puhinaa

Kymmenisen päivää sitten saimme kortin Winnipegistä, mistä jäljet johtivat Winnie-the-Pooh eli Nalle-Puh nimiseen karhuun. Ja nyt tärppäsi taas kortilla, jossa Puh löysi Pohjois-Vavan. Lähettäjänä isoäiti Leisa, joka asuu Marshallin pikkukaupungissa Texasissa. Risto Reippaan kavereista hänen suosikkinsa on Ihaa, Eeyore englanniksi.

Viikonlopun vitsi

Eleonora on valoisa luonne ja huumorintajuinen. Valoisa, vaikka lähettikin kortin, minkä vitsi on siinä, miten vaikea onkaan löytää musta kissa pimeässä huoneessa.
Hän asuu Venäjän pääkaupungin tuntumassa, kuusi kilometriä Moskovasta.

 

Torstaiturinoita

Oleilemme mökillä, jonne ei tule postia. Siksi oli jännittävää käydä tänään katsastamassa kotona postilaatikkoa, josko sinne olisi kertynyt saalista - ja olihan siellä.

Paulina Puolasta, nuori farmasiaa opiskeleva tyttö Krakovasta lähestyi meitä kukkaiskortein. Sehän sopii näin keväällä.





Alankomaista, Amsterdamista saimme Cobyn itsetekemän kortin. Korttien valmistus on hänen harrastuksensa, ja työn jälki on tosi hyvää.

 



Saksanmaalta, Hampurista pani Peter tulemaan Hampurin päärautatieasemaa kuvaavan kortin. Ja se toimii kuin junan vessa.

 



Vielä yksi Euroopasta, melkein naapurista, Pietarista: Vika näyttää kuuluvan kissaihmisiin ja Irina Zeniukin sinisten kisuliinien ihailijoihin.

 





Lopuksi mennään "rapakon" taakse Virginiaan, missä pikkuinen Madeline kirjoittaa kortteja vanhempiensa avustuksella. Hän on käynyt Islannissa ja aikoo matkustella vielä Skandinavian maissa vanhempiensa mukana - ehkä joskus Suomessakin. Kiva! Terve tuloa vaan!

 

Maanantaimeilit

Mainio maanantai: neljä korttia.

Saksasta saimme Ankelta kortin Bad Bentheim nimisestä pikkukaupungista läheltä Alankomaiden rajaa. Hän on ylpeä kaupunkinsa vanhasta linnasta.





Tanja Sloveniasta kertoo olleensa jo teini-ikäisenä innokas kirjeiden kirjoittaja, on sitä vieläkin, mutta lähettelee myös kortteja. Näistä Irina Zenyukin korteista hän pitää erityisesti - niin mekin.

 



16-vuotias Cho Yu Kai, englantilaisittain Chris, Taiwanista korttien lähettelyn lisäksi pitää musiikista. Erityisesti artistista Bruno Mars, joka esiintyi 2017 Suomessakin Hartwall-areenassa. 

 






Japanista, Osakasta, meitä lähestyi Miku. Meidän perheessäkin on Miku, olikealta nimeltään Mikko. Japanin Miku on urheilullinen lääketieteen tutkija. Harrastaa mm. hiihtoa!

 

Seinäjoen miitti

Tänään oli Seinäjoella Postcrossing meeting Torikeskuksen kahvila Herkkukontissa. Siellä oli parikymmentä naista, yksi mies ( Pappa ), yksi tyttölapsi ja tietenkin me, kaksi nukkea. Mommilla oli siellä vanhoja - ai niin, ei naisista saa sanoa vanhoja - tuttuja, mutta Pappa oli vähän hämmennyksissään. Ja varsinkin siitä, että Mommi ei ollut huomannut sanoa, että siellä piti kirjoittaa kortteihin ainakin tuhat nimikirjoitusta. Mutta meillä oli hauskaa silti!

 

Ja reissuilla kaukomaillekin me muistamme tuttuja korteilla:

Ei se posti kulje,

ellei kukaan kirjoita,

ajatukset tekstiin sulje,

kirjeenvaihtoa harjoita.

Takatalvessa

Kun on yllättäen pikku pakkanen ja lunta vihmoo, on lämmittävää saada kortteja kuumemmista paikoista, kuten Singaporesta tai vaikka lauhemmista kuten Ranskasta tai Alankomaista.

Kay Jin Singaporesta työskentelee laivayhtiössä ja siksi kai pitää matkustelemisesta. Hänen matkakohteissaan, joissa on käynyt, löytyy yllättäen myös Suomi.

 











David työskentelee Pariisissa, mutta on kotoisin Lyonista ja asuu siellä viikonloppuisin. Lyon on hänen mielestään Ranskan paras kaupunki. Kortin ja postimerkin linna on kaunis Le Haut Koenigsbourg.

 











Judith Alankomaista kertoo olevansa TV-ohjelmien kääntäjä - englannista hollanninkielelle. Hän pitää kissoista ja harrastaa myös ratsastusta.

 

Simanjuonnin jälkeen

Cynthia Kanadasta, Hamiltonista, lähetti kiinnostavan kortin: Hän oli käynyt Winnipegissä, mistä tuli ostaneeksi karhukortin... ja Winnipeghän alkuaan antoi nimen kuuluisalle satukarhulle Winnie the Pooh, Nalle Puh. Kuvassa on patsas luutnantti Colebournista sekä hänen Winnie-karhustaan, jotka Ensimmäisen maailmansodan aikana vaikuttivat Lontoossa A.A. Milnen ajatuksiin hänen kirjoittaessaan satukirjaa lapsille.  












Slovakki Norbertilta, joka asuu Saksassa, saimme uskonnollishenkisen kortin, kiitos siitä.